Sopulilauma?

Kun presidentti Koivisto aikanaan suivaantui lehdistöön kutsumalla sitä sopulilaumaksi, itsetunnoltaan ns. ”haasteelliset” journalistit älähtivät ja tietenkin torppasivat presidentin väittämän tuoreeltaan – varsinkin omalta kohdaltaan.

Tapahtui kaksikymmentä vuotta myöhemmin: internet miehitti kansalaisten vapaa- ja erityisesti työajan, ja media näki tilaisuutensa. Se alkoi jakaa sisältöjään netissä tarkoituksenaan houkutella yleisöä printtimedian tilauksiin ja irtonumero-ostoksiin.

Siitä vielä kymmenen vuotta eteenpäin, tähän päivään: media on vajonnut olemassaolonsa vakavimpaan kriisiin, kun kansalaiset hakevat tietonsa ja muovauttavat mielipiteensä pääasiassa netitse. Ilmaiseksi.

Mikä sai median jakamaan sisältöjään ilman korvausta? Se, että kaikki muutkin tekivät niin.

Jos kauppias jakaisi kahvipaketteja ilmaiseksi kaupassaan ns. sisäänheittoartikkelina, seuraukset keittiöekonomistin käsityskyvyn mukaan olisivat sellaiset, että kilpaillakseen em. kauppiaan kanssa naapurikauppias alkaisi jakaa jotain saludoakin houkuttelevampaa sisäänheittokamaa  – vaikkapa ilmaisia lounaita. Mutta silloin asiakas keräisi joka taholta ilmaiset pois ja häipyisi tyytyväisenä kotiinsa ostamatta mistään mitään.

Nyt kauppiaat jäävät nuoleskelemaan yhteisiä näppejään, kunnes keksivät noutaa naapurikaupoista näiden ilmaistavaroita ja jakaa myös niitä korvauksetta omassa liikkeessään. Samaan intoutuvat tietysti myös muut kauppiaat, ja pian kaikki kaupat jakelevat maksutta tarvikkeita kokonaisen valikoiman verran. Viimein tulee tilinpäätöksen aika, ja kauppiasparat havaitsevat että latin latia ei ole jäänyt kirstun pohjalle.

Tässä vaiheessa he keksivät että joku muu kuin asiakas voisi maksaa ostoksista. Silloin kuvaan astuvat mainostajat, jotka lätkäisevät ilmoituksiaan ilmaisartikkelien etiketteihin ja keräävät rahat pois sellaisesta myynnistä, jota yleisö ei (vielä) ole tottunut saamaan ilmaiseksi.

Mutta tämäkään toimenpide ei vielä riitä elättämään tavaroitaan jakavia kauppiaita. No, nyt he keksivät alkaa uudestaan periä maksua kaikesta siitä, mitä ovat jonkin aikaa jakaneet maksutta. Mutta asiakas on jo tottunut ilmaiseen lounaaseen, eikä suostu mukisematta maksamaan, mikä johtaa kauppojen massiiviseen konkurssiaaltoon asiakkaan tyytyessä heikkolaatuiseen halparihkamaan pimeiltä markkinoilta.

Tuntuuko tutulta? Ei minustakaan, sillä tuollainen toimintahan olisi pähkähullua liiketoimintaa.

Silti muuan ala harjoittaa sitä liiketoiminnan nimellä.

Sopulit …ovat tunnettuja massavaelluksistaan, joita esiintyy populaation koon saavuttaessa kriittisen kynnyksen. Sopulilaumojen heittäytyminen alas mereen jyrkänteiltä on kuitenkin vain myytti, jonka eräs kuvausryhmä loi saadakseen dokumenttielokuvaansa sopuleista lisää draamaa. (Wikipedia, internet)

Media on niin ikään myyttinen instituutio, jonka koon keskinäinen kilpailu yleisön rahoista on nostattanut kriittiselle kynnykselle. Mutta toisin kuin sopulilauma se on nyt suorittamassa draamaa loikkaamalla kollektiivisesti jyrkänteeltä.

Tuo tekeillä oleva joukko(tiedotus)itsemurha todistaa viimeistään Koiviston puheet sopuleista palturiksi.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös täällä.